Feminista na Mumon Linahyan

-->
Mamfeminista ham. Hami i hagan i mambruha ni’ ti en sehnge, ya in singon gi estoria ya in sisingon ha’ gi pa’og na tiempo i hineksen lalahi. Manmalago’ ham humatme i lugåt publiko ni’ i menhalom feminist ya ta usa gui’ para ta analisa i minagahet gi oriyå-ta. Gi i lugåt publiko nai ma kekesakke’ i direcho-ta yan makekedesponi i tahtaotao-ta siha. Para i kada diha na biolensia, i hinekse put i sexualidat, i fina’domestic, chinemma’ put minagof, fina’isao pinekka’ yan i manespipiha pinekka’, todu este siha pulitikåt na asunto, ya para ta kontra este siha yan i chi-ta ni’ ma nå’na’i hit ya humuyongña manlå’la’la’ hit på’go sin minalulok. Nina’fanhuyong este na sichu’asion ni’ i hinasson låhi, rasan apå’ka, Katoliko, heterosexual, bourgeois, ableist, cisgender yan monogamous. Debi di ta yamak este na sistema, debi di ta na’suha i naturåt-ña i hinasson taklåhi ya deskribiyi i mundo i pinadesin-måmi komo famalao’an. In hengge na un mumon linahyan debi di u feminista, osino ti u masusedi, sa’ gi halom un feminista mumon linahyan ha’ na siña ta nå’i i taotao siha ni’ hustisia yan linibre. Radicalism, solidarity yan polyamory, tinachi kontra gobetnamento, chinanda kontra i tradisionåt na pueston famalao’an yan lalahi, i kuatro ora ha’ na simanan hotlaneru, i chinile’ i ginefsagan i manriku, este siha i hinenggen-måmi para un mas maolek na mundo. Ti manmalago’ ham fuma’maolek i sistema, manmalago’ ham dumestrosa gui’ In sehyo hamyo sumaonao ham gi este na chalan mo’na. Dalalak ham!

Comments

Popular posts from this blog

Chamoru Love Sayings

Announcing the 2012 Guam Political Sign Awards

A Family With Any Other Name...