Feminista na Mumon Linahyan

-->
Mamfeminista ham. Hami i hagan i mambruha ni’ ti en sehnge, ya in singon gi estoria ya in sisingon ha’ gi pa’og na tiempo i hineksen lalahi. Manmalago’ ham humatme i lugåt publiko ni’ i menhalom feminist ya ta usa gui’ para ta analisa i minagahet gi oriyå-ta. Gi i lugåt publiko nai ma kekesakke’ i direcho-ta yan makekedesponi i tahtaotao-ta siha. Para i kada diha na biolensia, i hinekse put i sexualidat, i fina’domestic, chinemma’ put minagof, fina’isao pinekka’ yan i manespipiha pinekka’, todu este siha pulitikåt na asunto, ya para ta kontra este siha yan i chi-ta ni’ ma nå’na’i hit ya humuyongña manlå’la’la’ hit på’go sin minalulok. Nina’fanhuyong este na sichu’asion ni’ i hinasson låhi, rasan apå’ka, Katoliko, heterosexual, bourgeois, ableist, cisgender yan monogamous. Debi di ta yamak este na sistema, debi di ta na’suha i naturåt-ña i hinasson taklåhi ya deskribiyi i mundo i pinadesin-måmi komo famalao’an. In hengge na un mumon linahyan debi di u feminista, osino ti u masusedi, sa’ gi halom un feminista mumon linahyan ha’ na siña ta nå’i i taotao siha ni’ hustisia yan linibre. Radicalism, solidarity yan polyamory, tinachi kontra gobetnamento, chinanda kontra i tradisionåt na pueston famalao’an yan lalahi, i kuatro ora ha’ na simanan hotlaneru, i chinile’ i ginefsagan i manriku, este siha i hinenggen-måmi para un mas maolek na mundo. Ti manmalago’ ham fuma’maolek i sistema, manmalago’ ham dumestrosa gui’ In sehyo hamyo sumaonao ham gi este na chalan mo’na. Dalalak ham!

Comments

Popular posts from this blog

Chamorro Public Service Post #15: Pues Adios, Esta Ki

Tuleti

Guam: The Movie