Tinestigu-hu put Resolution 228-34

My testimony from earlier today at the Guam Legislature. I made it a point to write and deliver my testimony gi Fino' Chamorro. Crafting this testimony was difficult in Chamorro as these are all ideas and concepts I am used to articulating in English, but rarely in Chamorro. I figure though that for each time some important issue is discussed at the Legislature in a public hearing, I should try my best to testify in Chamorro and hopefully others will follow suit, even if just mixing Chamorro and English together or saying part of their remarks in Chamorro. It was very inspiring to see so many people gathered for a resolution sponsored by Senator Telena Nelson calling for a halt to the construction of the firing range at Litekyan. I was fortunate to be the second person to speak, as others waited for hours.

*************

-->
Buenas yan Håfa Adai,

I na’ån-hu si Michael Lujan Bevacqua. Hu tutuge’ este na tinestigu-hu komo taotao gi kumunidåt. Ti hu kuentusisiyi i inetnon-hu Independent Guåhan pat ti hu kuentusisiyi i che’cho’-hu gi Unibetsedåt Guåhan. Hu tutuge’ este komo un lahen Chamorro yan lahen Guåhan yan un tåta para dos na påtgon. 

Hu gof sapopotte este na Resolution (228-34) ni’ madiskukuti på’go. Hu sapopotte este para meggai na rason, uno bai hu diskuti guini gi tinestigu-hu på’go.

Gi såkkan Dos Mitt Dies, humånao yu’ ya hu bisita i islan Jeju giya South Korea, ko’lo’o’ña i sengsong Gangjeong. Gefpå’go na tåno’ ayu. Manmångnge’ yan mambutmuchahu lokkue’ i taotao. Achokka’ dikike’ ayu na songsong, mambanidosu i taotao guihi yan i hinihot yan i tano’, sa’ pinat mampeskådot yan mangguagualo’ i mañåsaga’.

Hu bisita ayu na tåno’ gi ayu na tiempo, sa’ i militåt Amerikånu yan South Korean, esta ma tutuhon plumaneneha na para u mahabao i tano’ gi kanton tåsi, ya para u madestrosa para i hinatsan un nuebu na puetton militåt.

I meggaiña na taotao giya South Korea yan gi i islan Jeju, ma sapotte este. Ti dångkolo’ i sengsong Gangjeong. I gobetnamento gi isla yan gi South Korea, ilek-ñiha na gof båli yan impottånte este na nuebu na sagan militåt hun. Ilek-ña i militåt na este na kinahat para u chinile’ guatu mas meggai na salåpe’ yan cho’cho’ para i isla. Ilek-ña lokkue’ hun na este na sagan militåt para u dinifende i tano’ kontra enimigu.

I meggaiña na taotao giya Jeju yan giya South Korea, ma aksepta este na hinasso. Sa’ para siha, tåya’ magåhet gåsto. Tåya’ minalingu giya siha pat gi fi’on-ñiha. Gi inatan-ñiha, håfa i gåsto para mas dinifende yan salåpe’? Noskuantos åcho’ tåsi yan i lanchon noskuantos na lanchero lokkue’. Ti atdet.

Lao este i prublema. I meggaiña na taotao ti ma tungo’ ayu na lugåt ya tåya’ magåhet tiningo’-ñiha put i tano’ lokkue’. Ti ma tungo’ i tano’ taiguihi i guagualo’ yan i peskådot. Para este, ma tungo’ na i bali-ña i tano’, tahdongña kinu i sanhilo’ ha’, håfa a’annok, pat håfa siña makåhat gi sanhilo’-ña.

Ma tungo’ na i bali-ña un lugåt ti humuhuyong gi numero, gi salåpe’. Ti kuentåyon este na prinesisu. I bali-ña un lugåt tahdongña lokkue’ ki i uså-ña. Humuhuyong i magahet bali-ña gi mapruthi-ña, gi madifende-ña, gi maguaiyå-ña. Kontat ki un agradedesi i tano’ siña un kompreprende i magåhet na bali-ña. Lao gigon un yute’ enao na respetu, enao na inagradesi, malingu i kinemprende lokkue’.

I manåmko’-ta, esta ma tungo’ este. Gi fino’ i manåmko’, “i salape’ un sosodda’, un yuyute’, lao unu ha’ i tano’-mu.” Gi otro hinasso ta tungo’ este gi palåbra “inafa’maolek.”

Hu bisita i sengsong Gangjeong para dos dihas, ya gi unn na puenge, mandanña’ i taotao ya hami yan otro na demilitarization activists, in kuentusi siha. Gi ayu na tiempo, esta ma tutuhon i taotao i sengsong kumokontra i planu-ña i gobetnamento yan i militåt. Ya desde ayu esta på’go mananachu ha’ i taotao, achokka’ i militåt esta ha chule’ i lugåt, ha destrosa i tano’ ya ma baba i sagan militåt gi ma’pos na såkkan. Lao guihi na puenge hu sangåni i manmåtto na i bidan-ñiñiha, anai mamproprotest, “etmas gefpå’go gi hilo’ tåno’.”

Para i manggaige guihi, meggai ti ma komprende este, pi’ot sa’ un atungo’-hu pumupula’ i sinangån-hu gi fino’ Koreanu. Unu na bihu ha chanda yu’, ilek-ña taimanu na bonito håfa masusesedi guini? Na’triste. Sen na’triste. I manggaipodet, i manggaikepble, ma kekedulalak ham.

Hu na’klåruyi gui’ na ti gefpå’go håfa masusesedi yan i malabidadå-ña i militåt yan i gobetnamento. Lao este na dinanña’ yan este na kinalamten sen gefpå’go. Sa’ humuyong i sinienten-miyu, ti put i chinattao, pat put i hambienton-miyu. Humuyong sa’ en tingo’ i magåhet na bali-ña i tano’.

Gi i lepblo-ña “An Ordinary Person’s Guide to Empire” i Indian na titige’ si Arundhati Roy ha tuge’ este put i hinasso ni’ i taotao Gangjeong kumokontra:

Everything's discounted -- oceans, rivers, oil, gene pools, fig wasps, flowers, childhoods, aluminum factories, phone companies, wisdom, wilderness, civil rights, ecosystems, air -- all 4,600 million years of evolution. It's packed, sealed, tagged, valued and available off the rack. (No returns).

Hu sangåni siha put i kinalamten giya Guåhan put i prinitehien Pågat. Ilek-hu na hu li’e’ i parehu na ginefpå’go guini. Giya Guåhn yan gi kada tåno’, guaha lugåt kinenttura, lugåt gaibåli para i natibu na taotao, lao meggai na lugåt taiguini, manmachule’, manmasåkke’ pat manmabende. Nina’magof yu’ na guaha giya Guåhan yan giya Gangjeong, ni’ ti ma tattitiyi este na chålan dispetdisio. Ma rekoknisa na guaha bali-ña i taiprisu. Ya buente i minetgot pat i fuetsan un taotao pat un kumunidåt ti put håfa siña ma nå’i, pat tulaika, pat ma bende. Mismo este na minetgot ginen ayu siha ni’ ti para un tulaika, pat bende, pat fama’salåpe’.

Meggai giya South Korea, ma sångan na este taotao Gangjeong ni’ mamproprotest, mantaimamahlao. Mangkaduku, manatmario. Masångan este put si Angel Santos. Masångan este lokkue’ put si Robert Underwood pat si Hope Cristobal. Gi fino-ña’ si Mike Phillips anai ha difende si Anghet Santos gi kotte, masångan este lokkue’ put si MLK pat si Gandhi yan otro taotao taiguihi ni’ manmao’onra på’go.

Ta o’onra este na klasen taotao på’go, achokka’ guaha nai manmadespresia yan manmahokse’ gi tiempon-ñiha, ta tungo’ på’go na tininas i sinangan-ñiha yan gi bidan-ñiha, ma gigiha i taotao-ñiha gi chålan mas tininas yan gaiminaolek. Kada uno gi tiempon-ñiha, ma atan un hemplo taiguini ya ilek-ñiha nu i taotao gi oriyan-ñiha, “Båsta!” “Esta måtto di måtai dimasiao este, ti siña ta sedi este, nihi!”

Ya gi tiempon på’go, hu a’atan este na kinalåmten, para i prinitehen Litekyan, ya nina’siesiente i parehu yan gi ayu na puenge gi sengsong Gangjeon giya Jeju. Este na kinalamenten, i taotao guini ni’ ma kekechomma’ este na churan malabida, este etmas gefpå’go gi hilo’ tåno’. A’annok gi este na kuatto yan gi este na kinalamten hustisia, minaolek yan todu ta gof nisisita muna’utas gi este na tiempon machalapon yan mitinilaika. 

Gi finakpo’, uu sapopotte este na bill ni’ madiskukuti guini. Hu agradesi este na chånsa ni’ manå’i yu’ para bai hu kuentusi hamyo på’go. Si Yu’us Ma’åse.

Comments

Popular posts from this blog

Chamorro Public Service Post #15: Pues Adios, Esta Ki

Tuleti

Guam: The Movie